Sisäilman laatu mitataan kotona tai kiinteistössä erikoismittareilla, jotka rekisteröivät muun muassa hiilidioksidipitoisuuden, ilmankosteuden, lämpötilan, paine-erot ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli TVOC-arvot. Mittaukset voidaan tehdä joko yksinkertaisilla kuluttajalaitteilla tai ammattilaisten käyttämillä kalibroiduilla tarkkuusmittareilla riippuen siitä, kuinka kattava kuva ilmanlaadusta tarvitaan. Alla käymme läpi kaikki olennaiset kysymykset sisäilman mittaamisesta ja parantamisesta.

Mitkä tekijät heikentävät sisäilman laatua eniten?

Sisäilman laatua heikentävät eniten puutteellinen ilmanvaihto, kosteus, pöly ja erilaiset kemialliset päästöt. Kun ilma ei vaihdu riittävästi, hiilidioksidi kertyy sisätiloihin, kosteus nousee ja epäpuhtaudet jäävät kiertämään hengitysilmassa. Nämä tekijät yhdessä voivat aiheuttaa merkittävää haittaa asukkaiden hyvinvoinnille.

Käytännössä yleisimpiä syyllisiä ovat:

Huomionarvoista on, että ongelmat harvoin johtuvat vain yhdestä tekijästä. Useimmiten kyse on usean asian yhteisvaikutuksesta, minkä vuoksi pelkkä tuuletusikkunan avaaminen ei ratkaise pitkäaikaista sisäilmaongelmaa.

Mitä laitteita sisäilman mittaamiseen käytetään?

Sisäilman mittaamiseen käytetään laitteita, jotka rekisteröivät eri parametreja erikseen tai yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat hiilidioksidimittarit, kosteusmittarit, lämpömittarit, TVOC-anturit sekä paine-eromittarit. Kuluttajakäyttöön soveltuvat yksinkertaisemmat yhdistelmälaitteet, kun taas ammattilaismittauksessa käytetään kalibroituja tarkkuusinstrumentteja.

Kuluttajalaitteet

Markkinoilla on saatavilla edullisia sisäilman laadun monitoreja, jotka näyttävät samanaikaisesti hiilidioksidipitoisuuden, kosteuden ja lämpötilan. Nämä laitteet soveltuvat hyvin yleiskuvan saamiseen ja jatkuvaan seurantaan. Ne eivät kuitenkaan sovellu virallisiin mittauksiin tai ongelmien tarkkaan paikantamiseen, koska niiden kalibrointi ja mittaustarkkuus vaihtelevat.

Ammattilaislaitteet

Ammattilaismittauksessa käytetään kalibroituja laitteita, joilla saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia. Paine-eromittarit paljastavat, onko rakennus ali- vai ylipaineinen suhteessa ulkoilmaan. TVOC-analysaattorit mittaavat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta. Lisäksi voidaan ottaa materiaalinäytteitä tai käyttää merkkiainekokeen kaltaisia menetelmiä ilmavuotojen paikantamiseen.

Mitkä ovat hyvän sisäilman viitearvot?

Hyvän sisäilman viitearvot vaihtelevat mitattavan parametrin mukaan. Hiilidioksidipitoisuuden tulisi pysyä alle 1000 ppm, suhteellisen kosteuden ihanneväli on 30–60 prosenttia ja lämpötilan 20–22 astetta talvella. TVOC-pitoisuuden tulisi jäädä alle 300 mikrogrammaa kuutiometrissä normaalioloissa.

Tarkemmat viitearvot keskeisimmille parametreille:

On tärkeää ymmärtää, että yksittäinen mittausarvo ei aina kerro koko totuutta. Esimerkiksi CO2-pitoisuus voi olla korkea vain hetkellisesti, jos tilassa on juuri ollut paljon ihmisiä. Siksi mittauksia on usein hyödyllistä tehdä useamman vuorokauden ajalta jatkuvana seurantana.

Milloin sisäilman mittaus kannattaa teettää ammattilaisella?

Sisäilman mittaus kannattaa teettää ammattilaisella silloin, kun asukkailla on toistuvia oireita kuten väsymystä, päänsärkyä tai hengitystieoireita, kun epäillään kosteusvauriota tai hometta, tai kun ilmanvaihto tuntuu toimimattomalta eikä syy selviä omin silmin. Ammattilainen paikantaa ongelman juurisyyn, ei vain oireen.

Ammattilaismittaus on erityisen suositeltavaa seuraavissa tilanteissa:

Me IV-O:lla tarjoamme kattavan sisäilman laadun mittauksen ja arvioinnin, jossa käymme läpi kaikki olennaiset parametrit ja toimitamme selkeän raportin tuloksista sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Ammattilaisen tekemä arviointi paljastaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, jolloin korjaukset ovat sekä helpompia että edullisempia toteuttaa.

Miten ilmanvaihto vaikuttaa sisäilman mittaustuloksiin?

Ilmanvaihto vaikuttaa suoraan lähes kaikkiin sisäilman mittaustuloksiin. Toimiva ilmanvaihto pitää hiilidioksidipitoisuuden, kosteuden ja TVOC-arvot kurissa tuomalla raikasta ulkoilmaa ja poistamalla epäpuhtauksia. Puutteellinen tai epätasapainossa oleva ilmanvaihto näkyy välittömästi kohonneina mittausarvoina.

Ilmanvaihdon vaikutus mittaustuloksiin on moniulotteinen. Kun poistoilmavirrat ovat liian pienet, kosteus ja hiilidioksidi kertyvät huoneisiin. Jos taas tuloilma ja poistoilma ovat pahasti epätasapainossa, syntyy väärä paine-ero, joka voi imeä kylmää ulkoilmaa tai rakenteista peräisin olevia epäpuhtauksia sisään rakenteiden läpi.

Likainen ilmanvaihtokanava on yksi yleisimmistä syistä heikentyneisiin mittaustuloksiin. Kanavistoon kertynyt pöly ja lika heikentävät ilmavirtauksia, ja pahimmillaan kanavistossa kasvava mikrobikasvusto voi levittää haitallisia aineita suoraan hengitysilmaan. Tämän vuoksi ilmanvaihtokanavien säännöllinen puhdistus on keskeinen osa sisäilman laadun ylläpitoa. Mittaustulosten parantaminen alkaa usein juuri ilmanvaihtojärjestelmän kunnon tarkistamisesta ja ilmamäärien mittauksesta ja säädöstä.

Kuinka usein sisäilman laatu pitäisi tarkistaa?

Sisäilman laatu kannattaa tarkistaa perusteellisesti vähintään kerran vuodessa ja aina silloin, kun tilassa havaitaan muutoksia kuten oireita, hajuja tai remontteja. Jatkuvaan seurantaan sopivat kotimittarit, joiden avulla voi seurata kosteutta ja CO2-tasoja päivittäin ilman erityistoimenpiteitä.

Käytännön nyrkkisääntönä voi pitää seuraavaa:

Omakotitaloissa ilmanvaihtojärjestelmän säännöllinen huolto ja mittaus ovat erityisen tärkeitä, koska vastuu on kokonaan asukkaan omilla harteilla. Taloyhtiöissä isännöitsijä tai hallitus vastaa siitä, että ilmanvaihto pidetään kunnossa ja dokumentoituna. Säännöllinen tarkistus on aina edullisempaa kuin laajamittainen korjaus, johon ajaudutaan, kun ongelmat ovat jo pitkään jatkuneet huomaamatta. Ota yhteyttä sisäilma-asiantuntijoihin, jos haluat varmistaa kiinteistösi ilmanlaadun ammattitaitoisesti.